Mietin töissä istuessani usein, että missä mennään ojaan. Enkä nyt tarkoita liukkaita tai jäisiä pihateita, teinien suosimia mutkaisia pikkuteitä saatika moottoriteitä työkiireessä. Vaan omaa kotimaatani, Suomi.

Meillä on jo pitkään ollut erilaisia säädöksia, verojen korotuksia, asioita jotka tuppaavat tekemään kuluttajien elämästä hankalampaa. Otan tähän alkuun heti yhden esimerkin: Ensin lainataan valtavat summat rahaa Kreikkaan, jotta nämä pääsisivät taas tolpilleen ja porskuttamaan. Kaikki on hyvin, lupaillaan, että verot eivät nouse ja homma luistaa kuin Mäkäräisen suksi. Mutta toisin käy. Tänään, tämän tekstin tullessa ulos, luen uutisista kuinka kreikkalainen mikälie- päättäjä/poliitikko kertoo, kuinka lainan ehtoja tullaan muuttamaan. Ei tarvitse olla lukiota käynyt ymmärtääkseen, että suomen lainaama summa jäi niille teilleen.

Olen myös lukenut suuressa määrin erilaisia blogeja liittyen siihen, minkälaisia tunteita nämä muutokset saavat aikaan kotimaan ihmisissä. Tiivistettynä yhteen sanaan: Vituttaa. Eikä se ole mikään ihme.

Ron Jeremy oli ihmeissään siitä, kuinka hänen naamansa sensuroitiin viskipullon kyljestä. Syy oli.. Järkeenkäypä? "Se saa ihmiset ajattelemaan, että juomalla kyseistä viskiä, saa ilman poikkeusta seksiä samaisena iltana. Kun haastateltavalti kysyttiin, että onko tämä todella se ainut syy, vastaus kuului: "No, sellaisia ajatuksia siitä voi syntyä.." En ymmärrä mistä nämä ihmiset tulevat. Jos tunnetaan pakottavaa tarvetta siihen, että saataisiin ihmisiltä kaikki ns. "kiva" vietyä, niin käytettäisiin edes järkeä perusteluissa ja puheenvuoroissa. Lapsikin ymmärtää, että tuon on paskapuhetta.

Mitäs sitten, kun kolmekymmenttä vuotta rekkaa ajanut rekkamies-tai nainen joutuu todistamaan ammattipätevyytensä, koska direktiivi näin vaatii. Onko tässä asiassa todella ajateltu sitä, että halutaan kartoittaa suomalaisten rekkakuskien pätevyyttä, vai onko tämä vain uusi keino kerätä hiluja valtion taskuun.
Vaikka käytän sanaa "hilu," sitä se ei todellakaan ole, sillä kyseinen kurssi maksaa käsitykseni mukaan useamman tonnin. Jos tässä maassa rekkamiehet toteavat, että pitäkää vittu tunkkinne, mennään metsään ja kovaa.

Jossain kohtaa olisi hyvä pysähtyä miettimään, en itse tämän enempää viitsi taikka halua kirjoittaa, koska alan tuntemaan syvää *itutusta ja pahoinvointia näitä asioita miettiessäni. Minusta on kurjaa, kuinka mitään kotimaista ei voida enää tukea. Kaikesta tehdään niin helvetin hankalaa. Ja kultainen 2000 luku on vasta aluillaan.